2013 syksy

2013 syksy

Lisätty: 9 Marraskuu 2014

Arvostele ( 0 )

Kuvaus: RISTIMÄKI - Suomen vanhimman tunnetun kirkon jäännökset löydettiin elokuussa 2013 Kaarinan Ravattulasta paikalta nimeltä Ristimäki. Itse asiassa kirkon alueella tehtiin kaivauksia jo parina edellisenä kesänä, jolloin löydettiin jälkiä "jostain rakennuksesta" sekä muutamia rautanauloja, mutta vasta vuonna 2013 saatiin selville, että oltiin löydetty maan vanhimman kirkon perustukset. Kirkon paikka on metsittyneellä peltosaarekkeella. Lähistöllä on paljon jälkiä muinaisesta toiminnasta ja kuvan etualalla oleva kivi on ”kuppikivi”, jollaisia on alueella muitakin. Kirkko löytyi sattumalta, sillä arkeologisen tutkimuksen kohteena oli siinä vaiheessa vanha kalmisto hautoineen. Vaikka Ristimäen kirkko on vanhin varmuudella löydetty kirkkomme, niin voidaan tietenkin olettaa, että kun lähetyspiispa Henrik toimi vuoden 1155 paikkeilla Nousiaisista käsin, niin hänellä luultavasti oli jonkinlainen kirkkorakennus käytössään jossain lähellä nykyistä Nousiaisten kirkkoa. - Kaikenlaisia huhuja tietenkin on liikkeellä Ristimäkeä vanhemmista kirkoista, mutta tuskinpa näitä mistään löydetään...

Avainsanoja: ravattula, ristimäki

ravattula haudat

ravattula haudat

Lisätty: 9 Marraskuu 2014

Arvostele ( 0 )

Kuvaus: RISTIMÄKI - Haudat ja kirkko olivat alkuaikoina kristilliseen tapaan suunnilleen itä-länsisuunnassa mutta kuitenkin jostain syystä jonkin verran täällä "vinossa" eli lähes koillis-lounas -suunnassa. Vainajat on haudattu enimmäkseen puuarkkuihin, mutta jäljellä on enää vain tummentuneet kohdat kaivetuissa hautapaikoissa. Hautoja saadaan kyllä tarkasti tutkittua ja vainajien pituudetkin on voitu määrittää. Myös lapsia on Ristimäelle haudattu. Puuarkkujen rautanauloja on haudoista löytynyt jonkin verran. Lautaa tai vainajan jäännöksiä ei Suomen maaperässä ole juurikaan mahdollista löytää, ne häviävät vuosisatojen kuluessa, vain tummat jäljet ja pienet painanteen maaperässä ovat haudoista muistoina. Haudat eivät ole syviä. Vain sen verran on kaivettu, että arkku saatiin maan sisään näkymättömiin. Hautojen syvyys on ollut 60-100 cm. Vuoden 2014 aikana tutkituista haudoista (13 kpl) kahdeksan on ollut aikuisten ja kaksi pieniä lapsia. Osa vainajista siis haudattiin lauta-arkuissa ja osa käärittiin johonkin kankaaseen.

0 kommenttia

(kansiossa: RAVATTULAN RISTIMÄKI)

Avainsanoja: ravattula

ovi 2014 09 30

ovi 2014 09 30

Lisätty: 9 Marraskuu 2014

Arvostele ( 0 )

Kuvaus: RISTIMÄKI - Kirkon ovi oli takana runkohuoneen eteläseinällä. Kaksi kynnyksen kiveä osoittaa oven paikan. Nämä ovat hieman alemmalla tasolla kuin varsinaiset perustuskivet. Vastaavissa skandinavisissa kirkoissa on toinen ovi tätä vastapäätä, mutta Ristimäellä sellaista ei ilmeisesti ollut. Sen sijaan - kuten edellisestä kuvat voi nähdä - toinen ovi saattaa olla kirkkosalin pohjoispuolen kuorin päässä, jossa on muutama kivi, jotka voivat olla ovirapun tukikiviä. Tämä ei kuitenkaan ole varmaa.

0 kommenttia

(kansiossa: RAVATTULAN RISTIMÄKI)

Avainsanoja: ravattula, ristimäki, ilmakuva

ilmakuva korkealta 2014 09 30

ilmakuva korkealta 2014 09 30

Lisätty: 9 Marraskuu 2014

Arvostele ( 0 )

Kuvaus: RISTIMÄKI - Kuva korkealta ilmasta. Minä ohjaan kopteria kasvot ylöspäin ja tutkimusjohtaja on taas kiivennyt tikkaille. - Tutkimukset ovat osoittaneet, että kirkko ei tuhoutunut ryöstöretken yhteydessä, joita noihin aikoihin toiki paljon tehtiin, eikä palanut, kun mitään siihen viittaavaa ei paikalta ole löytynyt. Se vain hylättiin ja jätettiin lahoamaan. 1220-luvulla alettiin perustaa seurakuntia ja niiden väelle pystytettiin koko pitäjän tarpeisiin isommat kirkot. Ristimäen kirkkorakennus oli palvellut vain pienempiä kyläyhteisöjä, Ravattulan kylän lisäksi varmaan lähistön muitakin kyliä. He siirtyivät sitten Kaarinan tai Maarian seurakuntien kirkkojen käyttäjiksi.

0 kommenttia

(kansiossa: RAVATTULAN RISTIMÄKI)

Avainsanoja: ravattula, ristimäki, ilmakuva