Kuvaus: LAITILA - Sivualttari, joita aikoinaan kirkoissa saattoi olla useitakin. Kun kirkon alttari sijaitsi kuorin itäpäässä, niin sivualttareita oli ainakin kolmilaivaisissa kirkoissa symmetrisesti runkohuoneen koillis- ja kaakkoisosassa. Muuallakin runkohuoneessa, mutta jälkiä näistä ei ole jäänyt. Yleensä sivualttarit olivat pilareiden kupeessa. Kun ainakin osa pääalttareista tehtiin puusta, niin varmaan sivualttaritkin ja siksi ne ovat uuden ajan kuluessa täysin hävinneet. Lisäksi kun sivualttarit olivat usein perustettu jonkun pyhimyksen nimissä, niin ne poistettiin uskonpuhdistuksen jälkeen, kun pyhimysten merkitys väheni.

Kuvaus: MAARIA - Keskiaikainen alttarikaappi on lyypekkiläinen ja tehty 1400-luvun puolivälissä. Alttarilevy on yksi neljästä maassamme säilyneestä keskiaikaisesta alttarilevystä. Kirkossa oli tulipalo vuonna 1876 salaman iskettyä ja ullakolle siirretyt veistokset paloivat. Kirkkosalin kaksi veistosta sekä alttarikaappi säilyivät, kun tuli ei holvien alapuolelle päässyt. Alttarikaapin yläosassa on Marian kruunaus ja alapuolella Jeesuksen ristiinnaulitseminen.

Kuvaus: MASKU - Sleesialainen alttarikaappi. Se on keskiajalta niinkuin kastemaljakin. Seinien alaosaa kiertää punaisella ja sinisellä värillä 1600-luvulla tehty draperiamaalaus, joka näkyy kuvan alareunassa.

Kuvaus: MYNÄMÄKI - Alttarikaappi on 1400-luvulta. Alttarin pöytälevy on balttilaista kalkkikiveä keskiajalta ja siinä on viisi vihkiristiä. Alttarikansi on siis alkuperäinen. Näitä alttarilevyjä (mensa) on säilynyt Mynämäen lisäksi vain seuraavissa kirkoissa: Kumlinge, Maaria ja Vehmaa. Alttarilevyissä oli vihkiristejä ja ehkä sen takia niitä uskonpuhdistuksen jälkeen hävitettiin.

Kuvaus: TAIVASSALO - Alttarikaappi, jota säilytetään Kansallismuseossa, on valmistettu Tukholmassa vuoden 1500 vaiheilla. Keskellä on Suomen ja Ruotsin suojelupyhimykset, Henrik ja Erik. Ovissa on maalattuna Katarina Aleksandrialainen sekä Stefanus ja oikealla puolella Johannes Kastaja, sekä Laurentius.