Kuvaus: TYRVÄÄ - Kirkon uudet paanut on aseteltu "kuvioiden".

Kuvaus: PYHÄN HENGEN KAPPELI - Turussa Aurajoen pohjoisrannalla toimi jo 1300-luvun lopulla Pyhän Hengen Hospitaalin ylläpitämä Pyhän Hengen talo. Sen toiminta lakkasi uskonpuhdistukseen 1500-luvun alkupuolella. Tontille päätti kuningas Juhana III rakentaa kirkon suomenkielisille turkulaisille, sillä tuomiokirkko tarkoitettiin ruotsinkielisen seurakunnan käyttöön. Pyhän Hengen kirkon rakennustyöt käynnistyivät vuonna 1588. Se kuitenkin vaurioitui pahasti tulipalossa, mutta vielä tämän jälkeen kirkkoon haudattiin suuri määrä turkulaisia piikoja, renkejä ja porvareita. Keskeneräiseksi jääneen kirkon määräsi Pietari Brahe purettavaksi 1600-luvun puolivälissä. Pyhän Hengen talo, sen tontille rakennettavaksi aiottu kirkko ja maaperässä oleva hautausmaa unohtuivat ja lakkasivat vuosisadoiksi olemasta. Vuonna 1983 alkaneissa arkeologisissa kaivauksissa kirkon raunio tuli esille uudisrakennus-hankkeiden yhteydessä ja kirkon esille kaivettuihin raunioihin toteutettiin kappeli, joka avattiin vuonna 1992.

Kuvaus: GRANHULT - Kirkko on rakennettu 1220-luvulla. Vanhimmat hirsien lustoajoitukset antavat vuodeksi 1217. Kirkon käyttö loppui vuonna 1829, jolloin Granhult yhdistettiin toiseen seurakuntaan. Granhultin väki kuitenkin kieltäytyi purkamasta vanhaa kirkkoaan ja siksi se on säilynyt. Vuonna 1879 kirkossa saatiin jälleen aloittaa jumalanpalvelukset. Kellotapuli tehtiin vuonna 1703. Isompi kelloista on valettu 1300- tai 1400-luvulla.

Kuvaus: BIRGITTALAISLUOSTARI - Pohjoisenpuoleinen seinä sisäpuolelta.

Kuvaus: VIHTI - Raunio kuvattuna etelän puolelta. Kirkko oli lähes rannalla. Vettä on heti puiden takana vasemmalla. - 1800-luvun puolivälin tienoilla rakennus oli sortunut jo jonkinlaiseksi kivikasaksi ja viimeinen seinä, länsipääty, romahti myrskyssä vuonna 1869.

Kuvaus: VIHTI - Kirkon rauniot kuvattuna suoraan päältä. Muureista on jäljellä vain parin metrin korkuinen osa ja kuva kertoo, kuinka valtavan paksut nuo seinät ovat. Oviaukot ovat hyvin näkyvillä: länsipään ovi, etelänpuoleinen asehuoneen ovi sekä edellistä pienempi, joka lienee papinovi. Keskiajalla yleisesti kirkkoon kuljettiin eteläisen asehuoneen kautta. - Sakaristoa ei ole kokonaan purettu ja sen päälle on rakennettu katos.

Kuvaus: ABOA VETUS / PYHÄN ANNAN KAPPELI - Paikan lähellä toimi Pyhän Olavin dominikaaniluostari, joka oli perustettu vuonna 1249 ja legendan mukaan keskiaikainen Pyhän Annan luostari olisi ollut tällä paikalla lähellä dominikaaneja. Sen sanotaan perustetun vuonna 1414. Mahdollisesti sitä ei kuitenkaan perustettu, sillä 1420-luvulla alettiin suunnitella birgittalaisluostaria. Pyhän Annan nunnaluostarista ei ole olemassa minkäänlaisia arkeologisia todisteita. Yhteen Aboa Vetuksen keskiaikaiseen kellariin tehtiin ja vuonna 2001 vihittiin käyttöön ekumeeninen kappeli, jonka suojelupyhimykseksi valittiin Pyhä Anna muistona aluetta koskevasta tarinasta.

Kuvaus: ABOA VETUS - Museossa on kuuden keskiaikaisen turkulaisrakennuksen rauniot, lähinnä kellareiden jäännöksiä. Vanhimmat rakennuksista ovat 1300-luvun loppupuolelta ja uudemmat 1400-luvulta. Puurakenteista vanhimmat ovat aina 1200-luvun lopulta. Rakennukset ovat todennäköisesti olleet lähinnä saksalaisten kauppiaiden omistuksessa. Rakenteissa on käytetty paljon tiiltä, joka oli keskiajalla kalleutensa vuoksi harvinainen rakennusmateriaali. Kaivauksilta on löydetty erittäin paljon vanhoja esineitä.

Kuvaus: INKOO - Kun kiersin kirkon ympäri talvisena ja lumisena päivänä, niin ihmettelin, että missä on sen pääovi. Länsipäädyssä ei ole ovea lainkaan. Kirkossa on ollut asehuone eteläseinällä, mutta se on purettu vuonna 1840.

Kuvaus: HÄMEEN LINNA - Päälinna on alaosastaan kiveä ja ylempänä tiiltä.