Kuvaus: KALANTI - Sama krusifiksi vähän eri kulmasta nähtynä.

Kuvaus: KALANTI - Barbara-kaappi on yksi maan hienoimmista. Teos oli vuoteen 1884 asti Kalannin kirkon alttarilla, mutta nykyisin sitä säilytetään Kansallismuseossa. Alttarikaapin teki hampurilainen mestari Francke luultavasti 1410-luvulla. Alttarikaappi on säilynyt kokonaisuudessaan, mikä on epätavallista. Kaapin reunoilla molemmin puolin on Pyhän Barbaran legenda ja isommassa keskusosassa (tämä kuva) Neitsyt Mariasta kertova kuvasarja. Keskellä Maria on kuolinvuoteellaan apostolien ympäröimänä. Pienenä yksityiskohtanan edessä apostoli raapii kutiavaa jalkapohjaansa. Maalauksissa vasemmalla ylhäällä ”Jeesuksen syntymä”. Maria rukoilee enkelien kanssa. Alapuolella Jeesus-lapsi ympärileikataan temppelissä. Oikealla ylhäällä Neitsyt Marian ruumissaatto. Alhaalla Neitsyt Maria vapauttaa ritari Teofiluksen paholaisen kanssa tekemästään sopimuksesta.

Kuvaus: KALANTI - Barbarakaapin vasemmasta siivestä alkaa Pyhän Barbaran legenda. Vasemmassa yläkulmassa on 1.maalaus ”Väittely kolmesta ikkunasta”. Barbara laskee sormillaan kolmeen ja isä tarttuu miekkaan. - Seuraavana 2.maalaus ”Muuri-ihme”. Isä syöksyy kohti muuria, jonka halkeamasta Barbara oli päässyt pakoon. – Legenda jatkuu oikeanpuoleisessa kaapin osassa, sen yläosassa kahdella maalauksella. – Tässä vasemman puolen ovessa alhaalla 5.maalaus ”Pyhän Barbaran kuulustelu” käskynhaltija Markianoksen luona ja 6.maalaus ”Pyhän Barbaran ruoskiminen”.

Kuvaus: KALANTI - Kaapin oikealla puolella ylhäällä 5.maalaus ”Takaa-ajo ja paimenen petos”. Paimen paljasti, minne tyttö oli mennyt ja sai rangaistuksen: tämän lampaat muuttuivat heinäsirkoiksi. – 6.maalaus ”Pyhän Barbaran vankeus”, Barbara viedään telkien taakse. – Alapuolella vasemmalla 7.maalaus ”Pyhä Barbara kaakinpuussa”, pyövelit ja Markianos. – 8.maalaus ”Pyhän Barbaran mestaus” Dioskuros valmistautuu teloittamaan tyttärensä.

Kuvaus: KALANTI - Kulkuekrusifiksi on noin vuodelta 1400.