ilari2102@luukku.com

Yllä olevaan osoitteeseen voit lähettää sähköpostia.

Facebook-sivusto:

keskiaikaiset.kivikirkot

Uusimmat kuvat

espoo ella
marttila_tuntemattomat
marttila sebastianus
marttila johannes
marttila torni
marttila saarnatuoli
marttila piispa
marttila pietari

Kannusilta - ei viinaa kirkkoon

Espoon keskiaikainen kivikirkko rakennettiin vuosina 1485-90 ja on tietysti mahdollista ja todennäköistäkin, että tätä ennen suunnilleen samalla paikalla seisoi vanhempi, puinen kirkko. Keskiajalla kirkon ohi kulki Kirkkojärven ja merenlahden välinen Espoonjoki. Se oli siihen aikaan suurempi virta ja isommillakin aluksilla varmaan kirkolle saavuttiin ja päästiin aivan sen lähelle.

Espoonjoen eteläpuolella asuneet seurakuntalaiset joutuivat ylittämään Espoonjoen kirkolle päästäkseen. Miten? Ehkä jonkinlainen silta oli joen yli rakennettu jo varhaisessa vaiheessa helpottamaan väen saapumista. Joka tapauksessa puinen silta jossain vaiheessa joen ylitti ja se sai nimenkin. 

Ennen oli käsittääkseni tapana nauttia väkeviä enemmän kuin nykyään. Ainakaan kirkkomatkalla ei minulle ole koskaan tullut mieli kulautella kurkusta väkeviä - no, kotikirkolle ei mene kävellessä kymmentä minuttiakaan, joten viinaksia en ole matkaevääksi tarvinnut. Mutta ennen vanhaan - vanhoina hyviä aikoina, kuten sanonta kuuluu - asiat olivat toisin. Kirkkomatka saattoi kestää kauan ja talvella oli kylmäkin, joten isännillä oli hyvinkin tuhtia lämmikettä mukanaan. Sitä ei kuitenkaan saanut pyhään rakennukseen sisälle viedä, joten oli keksittävä jotain muuta. Ja hyvä paikka kirkkomatkalla mukana olleiden viinakannujen kätkemiseen löytyi Espoonjoen ylittävän sillan alta. Siltaa alettiin sen tähden kutsua "Kannusillaksi".

Muutama vuosi sitten Kannusilta oli todettu liian heikkokuntoiseksi ja kevytrakenteiseksi kestämään nykyaikaisten kulkuneuvojen painoa, joten silta päätettiin uusia. Joku - en tiedä kuka - sai loistoidean rakennuttaa uusi silta vanhan ja hyväksi koetun holvirakenteen mukaiseksi kaarisillaksi. Silta valmistui Espoon 550-vuotisjuhliin vuonna 2008.

 

Holvisilta on muinaisten etruskien kehittämä siltatyyppi, jonka kantavan osan muodostaa pystytasossa kaareva, puristettu levymäinen rakenne. Sillat tehtiin lohkotuista kivistä ja ne kiilattiin toisiinsa ilman laastia. Myöhemmin laastiakin alettiin siltarakenteissa käyttää.  Tämä siltamalli säilyi suosittuna aina 1800-luvulle asti, jolloin teräsbetonisillat alkoivat sen syrjäyttää.

 

Edellisen kerran on Suomessa kaarikivisilta rakennettu puoli vuosisataa sitten. Ennen näiden holvin varaan rakennettujen siltojen kivet hakattiin rakennuspaikalla muotoonsa, mutta nyt tehtiin toisin - nykyaikaisemmin. Uuden Kannusillan kivet tilattiin Taivassalosta ja kivet suunniteltiin ja muotoiltiin tietokoneohjelman avulla. Kivenjärkäleitä, jotka painoivat puolitoista tonnia kappale, tarvittiin noin 160 kappaletta. Viimeiseksi siltaan asennettiin sen tärkeimmät kivet, harjakivet. Holvirakenne perustuu puristusjännitykseen kivien painaessa sivusuunnassa toisiaan vasten. Viimeinen puristus saadaan aikaan harjakivillä, jotka lukitsevat holvirakennelman lopullisesti.

 

Kuvassa näkyy hyvin kaarikivisillan holvien rakenne. Tälle paikalle, vanhan puisen Kannusillan alapuolelle, sen tukirakenteiden piiloihin isännät kätkivät kirkonmenojen ajaksi viinansa. Uusi kivinen holvisilta on siisti, eikä siinä ole minkäänlaisia kätköpaikkoja viinakannuille, joten viinakset on nykyään syytä jättää kotiin, kun kirkkoon ollaan menossa. Ainakin täällä Espoossa siis. -  Kirkon katto muuten näkyy holvin takaa.

Myllysilta

Vanhin edelleen käytössä oleva kaarikivisilta ei ole kaukana Kannusillalta. Alle neljän kilometrin päässä täältä länteen Espoonkartanon alueella vanhat sillat ylittävät Mankinjoen. Näistä vanhempi, eli "Myllysilta", valmistui viimeistään vuoden 1778 alussa. Tällä paikalla virta pyöritti tietenkin myllyä. Joki haarautuu tällä paikalla kahteen ja läntisemmän haaran ylittää "Sågbro", siis Sahasilta. Paikalla on toiminut saha. Tämäkin silta on hyvin vanha, ehkä vain jonkin verran Myllysiltaa nuorempi.

Myllysilta on nykyään hyvin piilossa. Sen rakennetta ei pääse näkemään uudemman betonisen vedenjuoksutuskourun takia, joka peittää holvin lähes kokonaan. Aluksi sillassa oli kaksi holvia. Sillan alapuolella näkymän peittää myllyrakennus.

Sågbro - Sahasilta. Holvattu sillan aukko muistuttaa kovasti kirkkojen holvattuja ikkuna-aukkoja.

Tämä silta on alkuperäisessä muodossaan. Silta on rakennettu ilman muurausta ja hyvin se näyttää kestävän edelleen. Sopivan muotoiset kivet tukevat toisiaan ja silta kestää. Nämä kaksi Espoonkartanon siltaa lienevät maamme vanhimmat edelleen käytössä olevat kivikaarisillat, mutta olipahan erinomainen keksintö rakentaa Espoonjoelle vielä yksi tällainen silta - Kannusilta.