ilari2102@luukku.com

Yllä olevaan osoitteeseen voit lähettää sähköpostia.

Facebook-sivusto:

keskiaikaiset.kivikirkot

Uusimmat kuvat

kempele torni
kempele lounas
kempele etelä
pyhtää anna
pyhtää tuomas
pyhtää holvimaalauksia
pyhtää evankelistat
pyhtää kristoforos

Kuva on laadittu käyttäen Anna-Maija Raittilan Suomen kirkkohistorian kirjan kuvaa.

Kirkkoja rakennettiin sinne, missä oli asuinkeskittymiä, joille alueille voitiin perustaa seurakuntia.

Kartta siitä, missä oli keskiajan lopulla asutusta. Esihistorialliset asuinalueet on tummennettu. Kartasta näkee hyvin, miten esihistoriallinen asutus oli muinoin sijoittunut. Varsinais-Suomi, Satakunta, Häme ja Karjala olivat asuttuja.


Katkoviiva kuvaa asutun ja asumattoman alueen rajaa keskiajan lopulla. Pohjanlahdella rannikkoseutu oli asuttu sekä jokien varret jonkin matkaa sisämaahan. Sen sijaan Hämeen ja eteläisen Savon pohjoispuoli oli autiona, ainakin vakituisen väestön osalta.


Nuolet osoittavat eränautinta- ja asutussuuntia. Karjalasta kuljettiin Savon erämaihin ja Kainuuseen asti. Hämeestä kuljettiin pohjoisen lisäksi myös etelärannikolle.

Pisteet kartalla ovat keskiaikaisia kyläkirkkoja.

Keskiajalla valmiiksi tai osittain rakennetut kivikirkot. - Lähteenä Markus Hiekkasen: Suomen kivikirkot keskiajalla.

Kuvasta näkee hyvin, mihin kivikirkkoja rakennettiin - eli siis missä oli keskiaikaista asutusta.

Ahvenanmaalla ja Turun ympäristössä kirkkoja oli tiuhassa. Suomenlahden rannikolla tasaisen väljästi ja Pohjanmaalla vain siellä täällä. Satakunnassa Kokemäenjoen varrella oli asutusta, samoin kuin Hämeessä. Sen sijaan Savossa oli vain yksi, joka sekin jäi vain sakaristoksi. Nykyisen itärajan takana oli kolme Viipurin kirkkoa. Ahvenanmaan länsireunalta merelle oli Signilskärin saarella pieni saaristokappeli, jota ei ole tähän karttaan merkitty.


Tämän sivuston valikosta "Kevennys" voi lukea aivan erilaista "asiaa" kirkkojen sijainnista. Sitä kirjoitusta ei kannata ottaa vakavasti, vaikka sinänsä mielenkiintoista luettavaa siinäkin saattaa olla.