Yllä olevaan osoitteeseen voit lähettää sähköpostia.
Kuva on laadittu käyttäen Anna-Maija Raittilan Suomen kirkkohistorian kirjan kuvaa.
Kirkkoja rakennettiin
sinne, missä oli asuinkeskittymiä, joille alueille voitiin perustaa
seurakuntia.
Kartta siitä, missä oli keskiajan lopulla asutusta. Esihistorialliset
asuinalueet on tummennettu. Kartasta näkee hyvin, miten esihistoriallinen
asutus oli muinoin sijoittunut. Varsinais-Suomi, Satakunta, Häme ja Karjala
olivat asuttuja.
Katkoviiva kuvaa asutun ja asumattoman alueen rajaa keskiajan lopulla.
Pohjanlahdella rannikkoseutu oli asuttu sekä jokien varret jonkin matkaa
sisämaahan. Sen sijaan Hämeen ja eteläisen Savon pohjoispuoli oli autiona,
ainakin vakituisen väestön osalta.
Nuolet osoittavat eränautinta- ja asutussuuntia. Karjalasta kuljettiin Savon
erämaihin ja Kainuuseen asti. Hämeestä kuljettiin pohjoisen lisäksi myös
etelärannikolle.
Pisteet kartalla ovat keskiaikaisia kyläkirkkoja.
Keskiajalla valmiiksi tai osittain rakennetut kivikirkot. - Lähteenä Markus Hiekkasen: Suomen kivikirkot keskiajalla.
Kuvasta näkee hyvin, mihin kivikirkkoja rakennettiin - eli siis missä oli keskiaikaista asutusta.
Ahvenanmaalla ja Turun ympäristössä
kirkkoja oli tiuhassa. Suomenlahden rannikolla tasaisen väljästi ja
Pohjanmaalla vain siellä täällä. Satakunnassa Kokemäenjoen varrella oli
asutusta, samoin kuin Hämeessä. Sen sijaan Savossa oli vain yksi, joka sekin
jäi vain sakaristoksi. Nykyisen itärajan takana oli kolme Viipurin kirkkoa.
Ahvenanmaan länsireunalta merelle oli Signilskärin saarella pieni
saaristokappeli, jota ei ole tähän karttaan merkitty.